Galleria Dixissä:
28.1-15.2.2009
Ulla Haga
pronssiveistoksia

Olen nuoresta pitäen ollut kiinnostunut taiteista, mutta varsinaisesti henkilökohtainen kiinnostukseni kuvanveistoon alkoi ollessani kotona lasteni kanssa heidän ensimmäisinä elinvuosinaan. Ensiksi se ilmeni  pieninä savimuotokuvina, joita tein lapsistani. Erilaiset muodot ja saven kanssa työskentely kiehtoivat minua suuresti ja ajatus päästä kehittymään tämän materiaalin käsittelyssä oli niin vahva, että päätin kokeilla siipiäni kuvanveistäjä Veikko Myllerin kuvanveistoryhmässä, johon liityin vuonna 1984. Sen avulla sain perusteellisen ja innostavan perusopetuksen sekä saven käsittelyssä, että itse mallista muovailussa. Vuosina 1989-1992 opettajani oli muotoilija Veijo Ulmanen, jona aikana uskaltauduin kokeilemaan muodon yksinkertaistamista ja abstraktimpaa ilmaisua. Tämä tyylisuunta kaikkine siihen liittyvine haasteineen ja mahdollisuuksineen kiehtoo minua niin, että olen pyrkinyt kehittämään sitä edelleen Veikko Myllerin asiantuntevassa ohjauksessa. Nykyisessä tyylissäni on havaittavissa sekä muodon yksinkertaistamista, että myös selvästi esittävääkin puolta.

Ideani syntyvät milloin mistäkin näkemästäni tai kokemastani asiasta. Yleensä joku kiinnostava asennon yksityiskohta alkaa elää päässäni, jonka pohjalle koko veistos sitten vähitellen rakentuu. Nimenomaan erilaiset liikekuviot herättävät kiinnostusta mielessäni ja pakottavat niiden esilletuomiseen.

Aiheita teoksiini saan myös useista taiteilija- ja ihmiskohtaloista, joihin tutustun lähinnä elämänkertojen avulla. Muutkin elämän varrella vastaantulevat vaikeatkin haasteet koskettavat minua syvästi ja vaikuttavat teosteni teemoihin.  Viime aikoina on elämääni varjostanut kahden minulle hyvin läheisen sisaruksen kuolema  vain kahden kuukauden välein ja heidän muistolleen olen tehnyt veistoksen ”Sisaruus”.Se kuvaa sisaruussuhdetta, joka saa alkunsa yhteisestä perustasta, vähitellen omille teilleen lähtien, mutta taas vanhemmiten toisiaan lähestyen. 

Edellisen näyttelyni Galleria ArtDianassa keväällä 2005 jälkeisissä töissäni olen tutkinut naisen  elämän kaikkia puolia,madonnamaisesta hyvyydestä diivailuun ja pahamaineiseen elämään.  Olen myös  pyrkinyt vielä edelleen tarkentamaan muotokieltäni ja saamaan lisää keveyttä töihini, jonka vuoksi useimmat viimeisistä töistäni on patinoitu vedenvihreiksi. Tämä yhdistettynä kiillotettuun pintaan antaa mielestäni lisää ilmavuutta monesti aihepiireiltään raskaisiinkin teoksiin.

Ulla Haga

 

CV (ruotsiksi)

Kuvaa klikkaamalla näet suurennoksen

ulla haga

ulla haga

ulla

ulla