kevät 2016

9.1. - 28.1.2016
Harri Manner


Kirjoissa ja kansissa

Lisää näyttelystä

30.1. - 18.2.2016
Maria von Numers


Hetkiä - Moments - Stunder

Lisää näyttelystä

ahlman

20.2. - 10.3.2016
Carl Ahlman

Taiteilijan sivut

Lisää näyttelystä


nurmentaus

Studiossa maaliskuun taiteilija

Maisa Nurmentaus

Lisää näyttelystä

nelikko

12.3. – 31.3.
Kevätnelikko

Touko Helenius, Pirkko Kilpelä,
Nipa Nissinen ja Maire Ruotsalainen

Lisää näyttelystä

Studiossa huhtikuun taiteilija

Marja-Leena Pulkkinen

maalauksia

Lisää näyttelystä

2.4. - 21.4.2016
Anssi Mikael Okkonen

Requiem

Lyijykynäpiirroksia

23.4. - 12.5.2016
Leo Karsikas

Lisää näyttelystä

Taitelijan sivut

14.5. - 2.6.2016
Kati Bomanson

maalauksia

Lisää näyttelystä


Studiossa toukokuun taiteilija

Kati Bomanson

Akvarellejä


4.6. - 23.6.
Rinat Minnebaev

Lisää näyttelystä

  Studiossa kesänäyttely 3.6.-23.6.

 

 

9.1. - 28.1.2016
Harri Manner

KIRJOISSA JA KANSISSA

Kuvia ja kuvatuksia neljältä vuosikymmeneltä

Näyttely tarjoaa katsauksen Harri Mannerin monipuoliseen visuaaliseen tuotantoon. Esillä on niin Mannerin omiin lastenkirjoihinsa tekemiä kuvituksia isokokoisina originaaleina kuin kustantajien toimeksiannoista syntynyttä kirjankansigrafiikkaa.

Omana teosryhmänään ovat Mannerin työhuoneensa hyllyistä, kansioista, ja laatikoista nähtäville tuomat löydökset: kuvat, joita ei ole tehty mitään ’tarkoitusta’ varten.

Vuosien varrella syntyneet ukonkuvatukset ja myssypäähaukkujat, selittämättömät näkymät, salaperäiset rakennelmat ja abstraktit kuviot, hiihtävät jänikset ja perässä pinkovat porsaat, isopääsammakot ja yksisilmäiset onkimiehet, rupinaamahiippailijat ja muut harvinaisuudet on toteutettu eri tyylilajeissa ja eri tekniikoilla: akvarelli- tai peiteväreillä, lyijykynällä, tussiterällä, värikynillä – erikseen tai yhdistellen.

Näyttelyn yhteydessä julkistetaan Harri Mannerin kaksi uutta kirjaa: lämminhenkinen, pienemmille lapsille tehty kuvakirja Humpatti etsii kotia ja visuaalisesti upea, perinteisen sadun muotoon kirjoitettu Merenvaltias käy kylvyssä & Yksisilmäisten onkimiesten arvoitus – kaksi kertomusta meren valtakunnasta.

 

30.1. - 18.2.2016
Maria von Numers


Hetkiä - Moments - Stunder

Taiteilijan CV suomeksi (doc) ja ruotsiksi (doc)

20.2. - 10.3.2016
Carl Ahlman


Carl Ahlman on ruotsalainen ulkoilmamaalari. Hän on syntynyt Gotlanissa 1983 ja opiskellut Tukholmassa vanhoja maalaustekniikoita.

Vuosi sitten hän muutti kuukausiksi Helsinkiin, ja on maalannut täällä sarjan tauluja.
Sateisina päivinä hän maalaa kotonaan asetelmia. Tauluja perinteitä kunnioittaen.


www.carlahlman.se

ahlman

ahlman

 

Studiossa maaliskuun taiteilija

Maisa Nurmentaus

12.3. – 31.3.
Kevätnelikko

Touko Helenius, Pirkko Kilpelä, Nipa Nissinen ja Maire Ruotsalainen

helenius

nipa

Pirkko Kilpelän sivut

Maire Ruotsalaisen sivut

Nipa Nissisen sivut

23.4. - 12.5.2016
Leo Karsikas

Heijastus, Veistoksia

Kiiltävää pronssia, taipuisaa terästä.

Heijastusten abstraktissa ytimessä.

Leo Karsikas (s. 1954) on kajaanilainen kuvanveistäjä. Hänen laaja tuotantonsa koostuu figuratiivisista ja pääasiassa abstrakteista pronssi-, kivi-, teräs- ja puuveistoksista sekä maalauksista.

Leo Karsikas on pitänyt vuosien varrella useita yksityisnäyttelyitä ja ollut mukana ryhmänäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla.

Galleria DIXin näyttelyssä Helsingissä on esillä vuosina 2015–2016 valmistuneita peilikirkkaina hohtavia pronssiveistoksia ja ruostumattomasta teräksestä tehtyjä reliefejä.

Teokset ovat saaneet innoituksen veden heijastuksista, joita Karsikas on tutkinut Oulunjärven rannoilla, Kajaanin Paltaniemellä. Karsikas työstää kaikki teoksensa itse alusta loppuun asti. Hän on valanut ja viimeistellyt pronssiveistoksensa ateljeessaan Kajaanissa ja pakottanut teräksen taipumaan haluamiinsa muotoihin.

Veistosten lisäksi näyttelyssä on mukana pronssisen Parisuhdetalo-veistoksen (tai pienoismallin) parina samaisen talon pohjapiirros. Aiemmin rakennnuspiirtäjänä toimineen Karsikkaan suunnitelma on myös arkitehtoonisesti relevantti ja ammattitaidolla viimeistelty kokonaisuus.

Karsikas on itseoppinut ammattitaiteilija mutta myös varteenotettava harrastajamuusikko. Hän on luonut useisiin teoskokonaisuuksiinsa äänimaisemia ja soittaa kitaraa kajaanilaisessa jazz-bändissä Karsikas Triossa.

Taiteen keskustoimikunta on tukenut näyttelyä.

Studiossa huhtikuun taiteilija

Marja-Leena Pulkkinen

maalauksia

JO RIITTÄÄ-näyttely

Sanoja taulujen taustalta

Maalaan toivoa, rohkeutta ja lohtua. Maalaan tilaa, jossa kaikki on hyvin - kaikesta huolimatta. Tilaa, jossa elämän kohtuuttomuus ja käsittämättömyys ei nujerra. Toivon, että olisi mahdollisuus säilyttää edes osa sielusta vapaana, riippumattomana ja koskemattomana. Ehkä se on mahdotonta ihmiselle. Jänikseltä se saattaisi onnistua...

Mikään edellä mainitusta ei ole ollut elämässäni läsnä kolmeisen viime vuoden ajan. Olen sekä erityisopettaja, että kuvataiteilija. Paloin opettajan työssäni täysin loppuun ja masennuin syvästi. Nämä kolme vuotta ovat olleet elämäni raskainta aikaa. Olen tarvinnut kaiken mahdollisen ammattiavun ja sekä perheen, että ystävien tuen. Olen tuntenut olevani mustassa kuilussa, jonne yksikään valonsäde ei yllä. Puoleen vuoteen en pystynyt maalaamaan ollenkaan. Hyvin hitaasti on elämä kuitenkin alkanut voittaa. Tuntuu hyvältä ajatella, että kaikki on tallella. Elämä edessä ja monta taulua maalaamatta.

22.3.2016 Helsingissä

Marja-Leena Pulkkinen

14.5. - 2.6.2016
Kati Bomanson

maalauksia

nyt päivänvaloon
ateljeen sopukoista
löytyi aarteita

Ranskan vallankumouksen vuosipäivänä heinäkuun 14. vuonna 1918 syntyi Kuopiossa tyttölapsi. Lapsi huusi synnyttyään niin raivokkaasti, että vanhan kätilön täytyi vastoin tapojaan tyynnyttää lasta. ”Tästä lapsesta tulee vielä uusi Minna Canth”, kerrotaan kätilön huudahtaneen.

Kaksi vuotta myöhemmin valokuvaamossa otettiin perhekuvaa. Itsepäinen tyttölapsi saatiin mukaan kuvaan vasta sitten, kun hänelle annettiin eteensä kynä ja paperia.

Lähes sata vuotta on kulunut. Energisen tyttölapsen elämään on mahtunut työtä ja tapahtumia, joista saisi jännittävän, humoristisen ja traagisenkin elokuvan. Mutta yksi on pysynyt: kynä, pensseli ja paperi.

Vuosikymmenien varrella on syntynyt satoja öljyväritöitä ja akvarelleja. Taiteilja on maalannut aina suoraan mallista: kukkia, puita, maisemia, asetelmia ja muotokuvia.

Värit ovat pääosassa. Impressionistinen ote, jonka pohjalla vankka rakenne, luo oman jäljittelemättömän tyylinsä ja tunnelmansa. Kuvat elävät, niihin voi mennä sisään ja aistia luonnon läsnäolon, ihmeen ja kauneuden.

4.6. - 23.6.
Rinat Minnebaev

Venäjän bashkortostanilaisen Rinat Minnebaevin Geoglyphs ­teosten nimi viittaa geoglyfeihin, ilmasta havaittaviin, ihmisen aikaansaamiin maan pinnan muodostumiin. Minnebaevin geoglyfit ovat modernien ja muinaisten kaupunkien ilmakuvia; niiden kaupunkirakenteet levittäytyvät maan pintaan kulttuurisina geometrisinä struktuureina, jotka väistättävät tieltään biosfääriä ylläpitävät ekosysteemit.

Kaupunkien nimet tuottavat geoglyfeihin katsojan omia mielikuva­ ja muistokerrostumia: Lontoo, Moskova, Venetsia. Tukholma, New Delhi, Los Angeles. Monien kaduilla ja rakennuksissa olemme kulkeneet. Kaupungit ovat muuttaneet meitä. Ne ovat osa sitä, mitä kutsumme itseksemme.

Ur, maailman vanhin kaupunki, tuhoutui ympäristökatastrofiin. Minnebaev haluaa muistuttaa meitä ihmiskunnan kaupunkikulttuurin ongelmien ja mahdollisuuksien moninaisuudesta: sama innovaatiokyky, joka mahdollisti ihmislajin menestystarinan, vetää sitä pimeyteen. Kykenemmekö uudistumaan tarpeeksi nopeasti löytääksemme uuden tien?